Kyllä työtoverit on aina myyjälle päivän suola. Meillä on duunissa "pitkän linjan ammattimies" joka on myös "liiton miehiä". Hän tietää ihan varmasti monta minuuttia kuuluu tauoilla olla ja montako lomapäivää on kertynyt. Tämä kyseinen liiton mies palasi hommiin monen kuukauden saikulta silloin kun itse olin neljä viikkoa pois pään sisäisen eeg:n takia. Liiton mies on kova selittämään kaikkien työuran vaiheidensa ohella kaikkia sairauksiansa ja kipujansa. Kolottaa sieltä sun täältä eikä edes homeopaatti osannut tehdä mitään. Voi hitsinvitsi. Toinen sankari on vastuumies. Perjantaina hänellä oli sairaslomatodistus takataskussa kun hän oli töissä. Myyjä ei ehtinyt montaa tuntia olla töissä kun potilaan piti  lähteä ennen puolta päivää kävelemään tornisairaalan vihreää viivaa pitkin niinkuin olin töissä sopinut kolme viikkoa aikaisemmin.. Vastuumies ehti kyllä vilauttaa sairaslomatodistusta siihen mennessä monta kertaa päivän aikana. Tänään hän vielä muistutti miten hän oli hommissa perjantaina vaikka oli sairaslomalla mutta nyt hänellä onkin puolen miljoonan talo Vantaalla. Itseasiassa mulle jäi todella epäselväksi miten hän oli sairas, työt kyllä sujui. Onnittelin vastuumiestä talosta ja muistutin että kannattaa olla niin ylpeä siitä että kertoo siitä ihan kaikille juuri noin. Vitutti aivan helvetisti sekä liiton miehen kolotus-valitukset että vastuumiehen pöyhistelyt. Kaiken lisäksi jatkuva selittäminen siitä miten minä lähden aikaisemmin ja hän on saikulla duunissa.... Potilas iski kun otti aivoon niin helvetisti. Temppuni oli kyllä aika ala-arvoinen tiedän sen hyvin itsekin. Tulin kysyneeksi herroilta sopivassa sairastelukeskustelun koukussa että tiedättekö että sattuiko toi kans? ja näytin mm. oheista kuvaa. Kuva on potilaan takaraivosta muutama viikko sitten sveeg:n jälkeen. Jos ollaan tarkkoja nastat päässä näyttää aikamoisilta.... niiden laittaminen vain vähän nipistää ja poistaminen parin viikon päästä ei oikeastaan ollenkaan. Lyhyt keskustelu herrojen kanssa toimenpiteestä pysäytti kolotusvalituksen tältä päivältä.

Jostain syystä kaikenlaiset kitisijät on alkanut ottaa päähän. En tietysti ole ainoa lähipiirissäkään jolla on terveysproblematiikkaa enkä ole mikään ubersairas jolla on ainoa valitusoikeus. Olen kieltämättä kova valittamaan Emmille miten en jaksa mitään enkä muista mitään enkä pysty mihinkään jnejnejne.... Muuten pidän pääsääntöisesti turpani kiinni että saan olla ihan basic enkä joku saatanan-sairas tai vakituinen avuntarvitsija. Lähtökohtaisesti en tälläisiä kuvia tykkää esitellä ja tavallaan vihaan jälkiä jotka vielä vähän näkyy sveegin jäliltä. Asialla on toinenkin puoli mutta kuljen kyllä pipot ja lippikset päässä aina koska hiuksia on 2 mm.  Se on aika väsyttävää keskustella sairaudestaan ihmisten kanssa jotka ei kuitenkaan ymmärrä siitä yhtään mitään. Vertaistuki tietysti olisi varmaan ihan jees mutta en oikein tiedä siitäkään minkälaista sen pitäisi olla mutta varmaan kannattaisi tutustua ihmisiin jotka tunnistaa asioita selittämättä juurta jaksain. Elämme mielenkiintoisia aikoja Potilaiseni....